ISLAMILAINEN KALENTERI

​Muslimeilla on oma islamilainen ajanlaskunsa.
Se tarkoittaa sitä, että muslimit käyttävät islamilaista kalenteria.

​
​Islamilaista kalenteria kutsutaan ḥiĵri-kalenteriksi ja sen lyhenne on AH.
Kalenterin nimi tulee sanasta ”ḥiĵra”, joka on  
Profeetta Muhammadin (SAAS) ja muslimien muutto Mäkkasta Mädiinaan vuonna 622 jaa (”jälkeen
länsimaisen ajanlaskun alun”).
Islamilainen kalenteri on saanut nimensä ḥiĵrasta, koska kalenteri alkaa siitä. Vuosi 622 jaa on siis
islamilaisen kalenterin vuosi 0 AH!

Islamilainen kalenteri on kuukalenteri. Se seuraa kuun vaiheita. Länsimainen (suomalainen) kalenteri on aurinkokalenteri. Se seuraa maan kiertoa auringon ympäri. Yksi kierros auringon  ympäri kestää maapallolta 365 vuorokautta, eli yhden vuoden. Nämä 365 vuorokautta on jaettu länsimaisessa kalenterissa 12 kuukauteen, joten yhden kuukauden pituus on 30-31 vuorokautta.

Islamilaisessa kuukalenterissa on myös 12 kuukautta. Yhden kuukauden pituus on sama kuin kuun kierros maapallon ympäri, eli 29-30 vuorokautta. Yhdessä islamilaisen kalenterin vuodessa on siis 354-355 vuorokautta. Islamilaisen kalenterin vuosi on lyhyempi kuin länsimaisen kalenterin vuosi.
 

Aurinkokalenterissa kuukauden paikka pysyy aina samassa paikassa. Tammikuu on aina
talvella ja heinäkuu kesällä. Mutta kuukalenterin kuukaudet osuvat eri vuosina eri vuodenaikoihin. Ramaḍaan on nykyisin kesällä, mutta muutaman vuoden päästä se on siirtynyt
kevääseen! Tämä johtuu siitä, että kuukalenteri on lyhyempi kuin aurinkokalenteri.
 

Islamilaiset kuukaudet
​

1. Muḥarram
2. Ṣafar
3. Rabii'u-l Awwal
4. Rabii'u-ṯ Ṯäänii
5. Ĵumäädää-l Uulää
6. Ĵumäädää-ṯ Ṯäänijja
7. Raĵab
8. Ša'baan
9. Ramaḍaan
10.  Šawwaal
11.  Ḋuu-l Qa'da
12.  Ḋuu-l Ḥiĵĵa

Islamilaiset viikonpäivät
​

· sunnuntai: äl-äḥäd
· maanantai: äl-iṯnäin
· tiistai: äṯ-ṯulääṯää’
· keskiviikko: äl-arbi'ää’
· torstai: äl-ḣamiis
· perjantai: äl-ĵumu'a’
· lauantai: äs-säbt

Vantaan rukousajat

Islamilaiset juhlapyhät

Vertaa kalentereita

Muuta päiväys 

Löydä eri maiden rukousajat